Sukupuolitetuista vessakokemuksista

Turun sanomat uutisoi vastikään (täällä), että Turun pääkirjasto on muuttanut wc-tilansa sukupuolineutraaleiksi. Sukupuolitettuja tiloja karsastavalle uutinen on hyvä, mutta kieltämättä uutisen kuvituskuvassa näkyvä logo herättää minussakin pientä huvittuneisuutta. Eikö pelkkä WC-kyltti riitä? Toki uutinen on tavoittanut myös mielensäpahoittajat: eritoten kommenttiosiossa taivastellaan miesten siivotonta vessakäyttäytymistä. Muissa samankaltaisissa vessa-gateissa muistelen kuulleeni tai lukeneeni myös kommentteja, joissa julistetaan yhteisvessojen johtavan häikäilemättömään pervoiluun. Siis mitä?

Kaikki tämä tuntuu aika uskomattomalta.

Mistä lähtien vessoja on edes sukupuolitettu? Miksi se on niin tärkeää? Mitä eroja on miesten ja naisten vessojen kulttuureilla? Voitaisiinko vessoja jakaa jotenkin eri tavoin? Voisivatko ne olla vain... vessoja?

Jyväskylän taidemuseo on asian ytimessä.

Unisex-vessoja ihmeteltiin jo muinaisella 1990-luvulla Ally McBeal -sarjassa. (Sarja on muuten mainio, joskin täynnä ihan älyttömiä sukupuolistereotypioita.) Kuvitteellisen, bostonilaisen asianajotoimiston yhteisvessa tosin tuskin oli maailman ensimmäinen unisex-pikkula. Asia ei oikeastaan vaadi edes laajamittaista historiakatsausta. Riittää, että tarkastelemme tilannetta tuntemassamme suomalaisessa hyvinvointivaltiossa: sukupuolittamattomia käymälätiloja on yhdessä jos toisessakin julkisessa rakennuksessa ja liikennevälineessä (...yksityisasunnoista nyt puhumattakaan), mutta ilmeisesti neutraali asia muuttuu kauhistukseksi, jos sitä ryhdytään erikseen korostamaan. Keissi on verrattavissa debattiin koulujen pakollisesta kasvisruokapäivästä: pinaattilettuja ja puuroa on tarjottu ruokaloissa vuosikaudet, mutta jännästi haloo lihattomuudesta ei ole noussut esille aiemmin. Pinaattiletut ja vessat ovat siis ihan ok, kunhan kukaan ei keksi liittää niihin mitään vieraalta kuulostavaa ideologiaa - eli nimitä pinaattilättyä kasvisruuaksi tai vessaa unisex-tilaksi. Jos vessa on nimenomaan sukupuolineutraali, tekeekö se kävijästäänkin ihan tavallisen pissijän sijaan sukupuolineutraalin pissijän? Kärsiikö miehekkyys pahan kolahduksen? (On muuten mielenkiintoista, miten heikoissa kantimissa nämä ikiaikaisina pidetyt sukupuoliroolit ovatkaan! Varsinkin miehisyys on ihan uskomattoman hauras rakennelma. Naiseus ei niinkään, koska pohjaltahan pääsee vain ylöspäin, eeeh...) Ehkä kyse on vain tietämättömyydestä ja siitä kumpuavista peloista, jotka voivat toisinaan vaikuttaa aika absurdeilta.

Kyse voisi olla myös identiteeteistä ja niistä vessakulttuureista.

Liittyykö esimerkiksi se sotkuisuus miehiseen vessakäytökseen? Sukupuolittamattomat vessatilat ovat kyllä useimmiten ihan siistejä, vaikka arveten niissäkin käy toisinaan miehiä. Eli liekö se ympäri kaakeleita lorottelu sitten vaan mieskoodatun tilan ilmiö, jota kieltämättä on vähän vaikea ymmärtää. Tähtäys ei toimi, mutta pakko ruiskuttaa minne sattuu kun ei ehdi istua alas? Reviirin merkkausta? Koska siisteys korreloi feminiinisyyden kanssa, ja kivekset kutistuvat jos tekee jotain ystävällistä? Ehkä mä saan tähän ihan uuden näkökulman, jos jonain päivänä hankin packerin tai jopa ihan aidon shlongin, joka vie virtsauskokemuksen varmasti ihan uskomattomiin sfääreihin. (Packer on siis semmoinen silikonikikkeli, jonka avulla voi kusta seisten. Tai se voi olla myös vaan semmoinen pöksyntäyteproteesi, ilman pissailumahdollisuuksia. En omista moisia, enkä tiedä tuleeko semmoisia hankittuakaan, mutta ehkä tästä aiheesta joskus toiste.)

Amos Andersonin taidemuseon valikoima. (Klikkaa kuva isommaksi.)

Stereotyyppisesti voitaisi todeta, että miesten vessakulttuuria leimaa toisaalta nopeasti toimitettu lorottelu, mutta myös mahdollisuus tehdä komeita jarrujälkiä oikein ajan kanssa. Naisten vessoissa sen sijaan lukittaudutaan koppiin kaveriporukalla, meikataan peilin edessä ja muutenkin tehdään kaikkea mahdollista, mutta siis ei missään nimessä niitä jarrujälkiä, koska naiset ei käy kakalla ja niiden pierutkin tuoksuu hunajalle ja ruusuille. Eihän se tietenkään just näin mene, mutta stereotypioiden toisintaminen on yksi tapa rakentaa identiteettiä. Samoin rajanvedot, me ja muut tai minä ja nuo toiset, ovat välineitä haltuunottaa itseä ja maailmaa. Sikäli siis ihan ymmärrettäviä juttuja nämä vessahassuttelutkin, vaikka kieltämättä tuskastuttaakin, kun aina hetkittäin tajuaa millaisesta turhasta hölmöilystä tässä on kysymys.

Joka tapauksessa on ihanaa, että on olemassa sukupuolittamattomia vessoja. Kuten todettua, niissä on siistiä. Mutta ennen kaikkea - ei tarvitse joka kerta valita. Mä olen aina karsastanut naisten vessoja, mutta miesten vessaankaan ei aina uskalla mennä. Toisinaan niitä unisex-vessoja vaan ei ole, joten on pakko tuskastellen valita jokaisessa tilanteessa se vähemmän huonolta vaihtoehdolta tuntuva. Naisten vessoissa käyminen ahdistaa ja vituttaa ihan äärettömästi, mutta on kyllä tosiasia, että niissä on usein myös siistimpää, toimivia ovia (tai ylipäätään koppeja, joissa on ovia) ja vessapaperi ei ole aina loppu. Ehkä miesten vessojen koppien ja ovien kunnosta ei viitsitä samaan tapaan huolehtia, vaikka kai nyt joku cis-mieskin joskus käy paskalla, haluaa kusta istualtaan tai olla rauhassa. Pakon edessä livahdan yleensä mieluummin miestenvessaan, jos siellä nyt vaan on edes joku ovellinen koppi, eikä ruuhkaa ole kauheasti.

Eräässä vessassa sentään ymmärretään hätä & yllätys.

Joskus kelailen päässäni niitä tilanteita, joissa joku vois tulla sanomaan jotain pahaa "väärässä" vessassa olemisesta. Mitä semmosiin nyt voi sanoa takaisin? Tarviiko sanoa mitään? Mulla on semmoinen mielikuva, että mies naisten vessassa on jonkinlainen pervo, mutta entä nainen miesten vessassa? Onko sekin joku tirkistelijä? Huvittaa muuten tän asetelman heteronormatiivisuus, mutta valitettavasti yleiset olettamukset nyt vaan menee näin. Vielä ei ole kukaan onneksi vetänyt dunkkuun tai edes sanonut mitään. Joskus tulee jätkiltä kummia katseita, mut koitan väistellä niitä parhaani mukaan. Lisäksi mulla on tämmösiä hupaisia kikkoja, joiden avulla yritän välttää ikäviä tilanteita. Koitan esimerkiksi jumitella kopissa sen verran kauan, että saisin mennä pesemään kädet rauhassa, nyhdän paperin heti vessaan päästyäni muka niistääkseni (sit muka kovaäänistä niistelyä) ja joskus mun on pakko nostaa vessan rengas ylös lähtiessäni, joksikin hölmöksi "minäkin pissasin seisaaltani!!" -merkiksi seuraavalle. Ettei vaan ihmettelisi! Lol apua, ihan kuin kukaan mies ei koskaan ois istunut pöntölle tai käyttänyt vessapaperia.

Ehkä pari kertaa mua on naisten vessassakin katsottu vähän hassusti tai pitkään - mutta jännästi se kyllä tuntuu vaan kivalta. Harmillisesti en ulkomuotoni puolesta taida vielä mennä niin hyvin läpi poikana, että naisille sukupuolitetuissa tiloissa käyminen olisi mahdotonta - se on vain mulle äärettömän epämukavaa. Todennäköisesti tän prosessin aikana tulee myös vaihe, jolloin oikeasti saa jännittää, että kumman tilan valitseminen olisi läpimenevyyden kannalta vähemmän huono ratkaisu. Oispa vaan vessoja. Ilman mitään koodauksia. Puhumattakaan sitten pukukopeista... Niistä ja muista tilojen sukupuolittuneisuuksista lisää joskus toiste!